Rautaisannos Eetua jatkuu...

24.4.2005 Ruokailuharjoituksia autossa
Illalla Diilin aikaan oli harjoitus menossa autossa, kun entinen leikkikaveri meni tietä pitkin. Siinä ei ehditty kissaakaan sanoa, kun Eetu painui tielle ja porokoiran kimppuun. Aika rähinä siitä syntyi ennen kuin koirat oli erotettu. Ikävä tapaus!

27.4.2005 Autoharjoitukset jatkuvat
Eetu harjoittelee edelleen autoon menoa. Välillä on menty eteenpäin niin, että poika on makaillut autossa ja välillä on tullut kunnolla takapakkia. Yritetään nälällä ohjata asioita oikeaan suuntaan. Ruokaa annetaan vain kerran vuorokaudessa ja se auton takaosassa.
Kesän ja alkusyksyn aikana Eetu kulki autoon ja autosta takaoven kautta. Jossain vaiheessa takaselkänojat voitiin nostaa ylös matkan ajaksi. Seuraavaksi poistuminen alkoi onnistua takaluukusta. Ennen lumien tuloa Eetu toimi normaalin koiran tavoin ilman takaluukku kammoa. Mikä sen sitten alunperin aiheutti, jäi ikuisesti selvittämättä.

21.8.2011 Koko kauniin syyspäivän, lenkkejä lukuun ottamatta, Eetu makasi tutussa paikassa pihlaja-angervopensaan alla. Iltapäivästä olimme lähdössä käymään Leppäkorvessa. Eetu empi varsin pitkään ennen autoon hyppäämistä. Ihmettelin asiaa. Sitten seurasi ponkaisu, mutta hieman vajaa. Takajalat sapasivat hetken puskurin päällä ennen kuin jätkä oli takakontissa, mutta kannatellen vasenta takajalkaansa. Tuli suru puseroon. Reissu kuitenkin tehtiin ja onnistuneesti. Ilmoitin kuitenkin tilanteesta vaimolleni, joka oli Helsingissä, ja tyttärille. Maanantaiaamuna täällä oli iso väenkokous koiran tilannetta murehtimassa.

22.8.2011 Eetu kävi lääkärissä. Jalkaa kokoon puristettaessa koira älähti. Kipupaikaksi lääkäri totesi polven. Ja sitten röntgeniin.
Lonkat ja koko takajalka kuvattiin. Mitään löydöstä ei ollut. Sitten lääkäri kysyi: "Kuvataanko myös keuhkot, kun olette valittaneet koiran yskästä". Keuhkot kuvattiin ja muutoksia siellä oli. Laboratorioarvotkin olivat hyvät, paitsi punasolujen osalta. Niiden määrä oli selvästi viitearvojen alapuolella. Saimme mukaamme tuhtin annoksen antibioottia tulehduksen varalta sekä särkylääkettä kipuja vastaan. Piikkinä annettiin lisäksi nivelrikkolääke ja kipulääke.

23.8.2011 Tiistaiaamu alkoi ihanasti. Eetu oli kuin ennen vanhaan. Liikkuminen oli rentoa ja ruoka kelpasi. Näin jatkui koko päivän.

1.9.2011 Torstaina oli taas asiaa eläinlääkärille, koska Eetun vasen silmä oli sisältä punertava. Varmuuden vuoksi antibiootti vaihdettiin amoksisilliiniin, joka menee paremmin silmään. Tietysti monta kertaa päivässä tiputettavat tipat kuuluivat myös arsnaaliin.

14.9.2011 Keskiviikkona Eetu jäi kotiin normaalin oloisena, kun lähdimme tutustumaan uuteen musiikkitaloon Helsingissä. Kun myöhän illalla saavuimme kotiin, oli koira tosi huonon näköinen. Alaluomet riippuivat, eikä muuten niin iloinen hännän heiluttaja jaksanut tulla normaaliin tapaan ovelle vastaan. Siinä vaiheessa oli vain yksi päätös tehtävissä.

15.9.2011 Eetun elämä päättyi. Aamupäivällä riutunut poika nukutettiin Lohjan pieneläinklinikalla. Eetu pääsi koirien taivaaseen.
Viimeisentä palveluna vein vainajan EVIRAn obduktiohuoneeseen kunnon romahduttaneen sairauden selvittämiseksi. Siihen lienee syytä palata.